maanantai 26. syyskuuta 2016

Askelkyykyn rakennus

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Tänään on vuorossa viimeinen askelkyykyaiheinen teksti. Aiemmassa askelkyykkytekstissä käytiin läpi mahdolliset asiat, jotka voivat häiritä askelkyykyn tekemistä. Näitä asioita olivat: Liikkuvuuden tai sen hallinnan ongelmat nilkassa ja lonkassa sekä keskivartalon hallinta. Tänään kirjoituksessa käydään läpi harjoitteet joiden avulla voidaan korjataan näitä ongelmia ja pystytään parantamaan askelkyykkytekniikkaa. Näitä harjoitteita on hyvä lisätä treenin alkulämmittelyyn, jos tiedossa on askelkyykkyjen tekoa. Harjoitteista voit tehdä myös oman treeninsä, jos tahdot kehittää askelkyykkytekniikkaasi.

Liikkuvuus

Ennen hallintaharjoittelua tulee nivelistä löytyä vaadittava liikkuvuus oikeaan asentoon pääsemiseksi. Edellä esittelen yhden harjoitteen nilkan liikkuvuuden lisäämiseksi sekä kaksi harjoitetta lonkan ojennussuunnan parantamiseksi.

Nilkan liikkuvuus seinää vasten kepin kanssa

Nilkan liikkuvuustestistä saadaan myös hyvä harjoite nilkan liikkuvuuden lisäämiseksi. Asetu niin kauas seinästä, että juuri ja juuri pystyt koskemaan polvella seinään ilman, että kantapää nousee irti maasta. Lisätään harjoitteeseen mukaan keppi joka on pystyssä toisen ja kolmannen varpaan välissä. Tavoitteena saada polvi tämän kepin ulkopuolelle. Tällä estetään polven kiertyminen sisäänpäin ja lisätään liikkuvuutta haluttuun liikesuuntaan. Tee 2-4 sarjaa joissa 10-20 toistoa. Jos toinen nilkka on tiukempi tee sille extratoistoja.

Etureiden foam rollaus

Lonkan ojennussuuntaan etureiden lihakset voivat olla rajoittava tekijä. Foam rollauksella saadaan rentoutettua näitä lihaksia ennen niiden venyttämistä. Aseta foam roll suoraan reitesi alle, tukeudu kyynärvarsiisi ja toiseen jalkaan. Rullaa rauhallisesti polvesta aivan lantion luihin asti. Jos löydät kipeän kohdan matkan varrella jää vähänksi aikaa paikallesi ja pyri rentouttamaan kyseinen kohta rullaa vasten. Rullaa molempia reisiä 1-2 min verran. Jos toinen on selkeästi tiukempi/kipeämpi vietä sen parissa enemmän aikaa.


Etureisi ja lonkankoukistaja askelkyykyssä kepin painamisella

Nyt pyritään lisäämään lonkan liikkuvuutta askelkyykkyasennossa. Asetu askelkyykky asentoon niin, että takajalan polvi on suoraan lonkan ja olkapään alapuolella. Jännitä takajalan pakara (mieti, että käännät häntää koipien väliin) ja paina keppiä maahan. Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja voimakkaammin suun kautta ulos. Pakarajännityksellä saadaan lonkka ojentumaan ja saadaan myös aikaan lantion kääntyminen taaksepäin, joka lisää lonkankoukistajien venytystä. Kepin painaminen aktivoi vatsalihakset ja tehostaa osaltaan lantion taaksepäin kääntymistä ja venytyksen tunnetta lantion ja reiden etupuolella. Tee 2-4 venytystä molemmille puolille. Pidä venytys aina 10 hengityksen verran. Tiukemmalle puolelle ekstrasarjoja puolierojen tasaamiseksi.



Lantion ja keskivartalon hallinta

Kun ollaan saavutettu riittävä liikkuvuus, että meidän on mahdollista päästä halluttuun asentoon, on aika harjoittaa keskivartalon ja lantion hallintaa halutussa asennossa ja liikkeen aikana. Näitä hallintaharjoitteita voit käyttää treenisi alkulämmittelyssä, jos harjoitukseesi kuuluu askelkyykkyjä tai ns. täyteliikkeinä varsinaisen treeniliikkeen parina harjoituksen aikana. Tee liikkeitä 1-3 sarjaa, joissa on toistoja kuudesta kahteentoista. "Vaikeammalle puolelle" on hyvä tehdä jälleen ekstratoistoja.

Ylävartalon kierrot askelkyykyssä keppi selässä

Kyseessä on samalla liikkuvuusharjoite ja hallinta harjoite. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ja tasapainoinen askelkyykky asento, pitää lantio paikallaan ja kiertää ylävartaloa puolelta toiselle. Eli lyhyesti hallita keskivartalon ja lantion lihaksilla kiertoa, jota askelkyykyssä tarvitaan paljon. Hengitysrytmi: ulospuhallus kierron lopussa ja sisäänhengitys keskiasentoon palattaessa.




Rotaationvastustuspunnerrus askelkyykyssä

Tässä harjoitteessa lisätään vastusta kierron hallintaan. Asetu askelkyykyyn ja ota kiinni kuminauhasta / taljasta joka tulee kohtisuoraan sivulta päin. Nauhasta katsottuna ulompi jalka on edessä. Tästä asennosta ota kiinni nauhasta tuo kätesi rintasi päälle ja punnerra kätesi suoraksi. Älä anna nauhan kiertää keskivartaloasi tai lantiotasi. Hengitysrytmi: ulospuhallus punnerrettaessa kädet suoraksi ja sisäänhengitys, kun käden palaavat rinnalle.


Askelkyykky paikallaan polven kuminauhahäirinnällä

Jos ongelmasi on, että polvesi ei pysy varpaiden linjassa askelkyykyn aikana, tämä harjoite on hyvä juuri sinulle. Asetu askelkyykkyasentoon ja laita kuminauha polvesi ympärille vetämään sitä sisäänpäin. Tästä asennosta suorita normaaleja askelkyykkyjä paikallaan. Kuminauhaveto sisäänpäin aiheuttaa reiden ulkokiertäjien aktivaation, jonka seurauksena polvi pysyy varpaiden linjassa. Mieti, ettet anna nauhan vetää polveasi sisäänpäin.

Askelkyykky paikallaan toispuoleisella kuormalla

Viimeisessä harjoitteessa keskivartaloa haastetaan dynaamisessa askelkyykkyliikkeessä. Kahvakuula tai käsipaino on taaemman jalan puoleisella olkapäällä tai kädessä roikkumassa vartalon sivulla. Tämä korostaa keskivartaloon kohdistuvaa rotaatiovoimaa samaan tapaan kuin kuminauha korosti polven sisään kiertymistä edellisessä harjoitteessa. Tästä seuraa keskivartalon kiertoa vastustavien lihasten aktivoituminen.



Siitä vaan kokeilemaan ja harjoittelemaan! Seuraavassa kirjoituksessa siirrytään sitten muihin aihealueisiin!
- Janne

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Tosissaan muttei vakavasti - PT Niinan tarina

Alkusyksyisen värikäs tervehdys buugilaiset!


Äänessä on Buugin PT-tiimin uusin vahvistus, Niina. Olen vasta Jyväskylään muuttanut, tätä ennen elämänkokemusta kerännyt Etelä-Suomessa ja Vaasassa. Jyväskylä on tuttu minulle vain tapahtumakaupunkina, yhtenä intohimonani on nimittäin olla mukana järjestämässä erilaisia urheilutapahtumia, ja Neste Oil Rallyssakin tuli useampia vuosia puuhailtua median parissa. Koska kaupungissa on varmasti vielä paljon tutkittavaa, otan siis mielelläni vinkkejä vastaan, mitä kaikkea Jyväskylällä on asukkaalle tarjota!

Vaikka olen uusi Buugin liikuttajajengissä, olen ehtinyt kerätä liikunnan puolelta jo pitkän kokemuksen. Alun perin olen taitoluistelun lajivalmentaja ja olen valmentanut luistelijoita vauvasta vaariin, aloittelijoista harrastajiin ja jopa kilpaluistelijoihin. Kiinnostuin fysiikasta enemmänkin lajin vaativuuden vuoksi, ja hakeuduin Trainer4You:lle opiskelemaan personal traineriksi. Siellä anatomian luennot veivät naisen aivan mennessään ja minua jäi kovasti vaivaamaan se, että ihmisen fysiologiasta jäi niin paljon vielä opittavaa. Niinpä seuraava askel olikin pyrkiä opiskelemaan fysioterapeutiksi. Näin yli 30-vuotiaana koin olevani hieman ”vanha” menemään ammattikorkeakouluun itseäni vuosikymmenen nuorempien kanssa. Kauhulla mietin omaa yliopistoaikaani (ensimmäiseltä tutkinnoltani olen siis viestinnän maisteri, ja kaupallisella alalla uraa loinkin kovaa vauhtia lähes 10 vuotta ennen täysin siirtymistäni liikunta-alalle), ja ajattelin, että uudelleen sitä ei kyllä jaksaisi elää. Sitten löysin Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapian aikuiskoulutuksen. Pelonsekaisin tuntein marssin kohti pääsykokeita ja yhtäkkiä huomasinkin olevani keskellä supisevaa sopulilaumaa, jotka olivat yhdessä aloittamassa uusia opintojaan. Nyt on opinnoissa toinen vuosi käsillä ja edelleenkään ei fysiologian kiinnostukselleni näy loppua.


Nooh, jos ei ihan supersankari, niin
ainakin Personal trainerina
työskentely on unelmaduuni.
Kuvan lähde: Trainer4You


Olen tehnyt PT:n töitä tuloksekkaasti vuodesta 2014 ja taitoluistelun lajivalmennusta vuodesta 2002. Ryhmäliikuntaa olen ohjannut yli 10 vuotta. Olen sitä mieltä, että koskaan ei ole valmis, ja koskaan ei osaa kaikkea, siksi jatkuvasti koulutan itseäni ja pyrin kehittämään valmennustaitojani eteenpäin. Valmennettavalleni pyrin aina opettamaan asioita, mieluummin kuin tekemään valmennettavani riippuvaiseksi neuvoistani. Kun valmennan, en näe enkä kuule mitään muuta kuin valmennettavani. Haluan antaa kaiken tietotaitoni käyttöön jokaiselle valmennettavalleni.




Oma liikuntataustani löytyy taitoluistelun puolelta, lisäksi olen pelannut tennistä ja pesäpalloa. Myös kuntosaliharjoittelu, lenkkeily ja lumilautailu kuuluvat lajivalikoimaani. Tanssi on yksi tärkeimmistä lajeistani, ja viime vuosi huipentuikin street-lajien SM-mitaliin aikuisten muodostelmassa. Olen ikuinen aktiiviliikkuja, haluan aina oppia uusia taitoja ja haastaa itseäni koko ajan eteenpäin.


Liikunnan otan tosissaan, mutten vakavasti. Tarkoitan sillä sitä, että liikkumisen on oltava hauskaa, tuotava hyvää oloa ja siinä pitää kokea onnistumisen fiiliksiä. Harvemmin sitä onnistutaan tavoitteissa, jos itse tekeminen ei ole hauskaa. Kuitenkin tärkeää on, että asiat tehdään oikein ja oikeassa järjestyksessä. Oikoteitä ei ole, on sitten puhe elämäntapamuutoksesta, kehonmuokkauksesta tai kuntoutusasioista. Mutta kun itse tekeminen on mukavaa, niin eihän sitä oikoteitä tarvitakaan.

Jos siis kaipaat päivitystä saliohjelmaasi, neuvoja ryhtiongelmiin tai kropan epätasapainoon, tai haluat lähteä tekemään tavoitteellisempaa valmennusta, olehan rohkeasti yhteydessä! Muistathan, että kysyminen ei maksa mitään, ja voit myös haastaa minua salilla nähdessäsi. Seuraavat kolme viikkoa olen käytettävissänne kuntosalin puolella maanantaisin klo 18.30-19.30, tulehan juttelemaan!




sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Miksi en pääse askelkyykkyyn?

Aikaisemmassa kirjoituksessa lupasin tällä kerralla tarjota haastavampia versioita askelkyykkyharjoitteesta. Ennen kuin lisätään hönkää koneeseen on hyvä saada perusteet kuntoon. Nyt siis pakitetaan hieman ja käydään läpi mistä voi johtua, jos viime kirjoituksen askelkyykkyharjoite tuntuu vaikealta. Eli miksi et pääse askelkykkyyn?
Heittääkö tasapaino? Eikö polvi pysy varpaiden kanssa linjassa? Nouseeko kantapää irti maasta? Askelkyykky on vaativa harjoite joka vaatii kykyä tuottaa voimaa yhden jalan kautta, liikkuvuutta nilkasta ja lonkasta sekä hyvää lantion ja keskivartalon hallintaa. Kaikki nämä asiat voivat vaikeuttaa askelkyykyn tekoa. Lähdetäänpä siis siivoamaan tätä puolukkaämpäriä läpi kohta kerrallaan.

Liikkuvuus:

Riittävä nivelliikkuvuus asentoon pääsemiseksi tulee löytyä, että liike on mahdollista suorittaa oikein. Askelkyykky vaatii liikkuvuutta nilkan koukistussuuntaan sekä lonkan koukistus- ja ojennussuuntaan. Seuraavaksi käydään nämä liikkuvuusvaatimukset läpi.

Nilkan liikkuvuus:

Jotta askelkyykkyyn päästäisiin tasapainoisesti tulee nilkasta löytyä riittävä määrä dorsifleksiota eli koukistusta. Riittävän koukistuksen pystyt testaamaan helposti seuraavalla tavalla: Seiso naama seinään päin ja aseta etummaisen jalkasi ukkovarvas kämmenesi leveyden verran irti seinästä. Jos pystyt tästä kohdasta koskemaan polvella seinään, niin että polvi on linjassa akkavarpaan kanssa ja kantapää ei irtoa lattiasta, sinulla on riittävä nilkan koukistusliikkuvuus askelkyykyn suorittamiseen. Jos kantapää irtoaa tai polvi suuntautuu ukkovarpaan sisäpuolelle on nilkan liikkuvuudessasi kehitettävää.

(Itseasiassa askelkyykyn aikana nilkkanivel harvoin koukistuu näin paljon, mutta riittävä liikelaajuus helpottaa nivelen asennonhallintaa liikeen aikana, vaikka aivan ääriasentoon niveltä ei liikkeen aikana vietäisikään.)

Lonkan liikkuvuus:

Askelkyykyssä lonkassa täytyy olla sekä riittävä koukistus- että ojennussuunnan liikkuvuus. Takimmaisessa alaraajassa tapahtuu askelkyykyn aikana lonkan ojennus ja etummaisessa lonkan koukistus.

Lonkan koukistussuunnan liikkuvuuden pystyt testaamaan asettumalla selinmakuulle ja vetämällä polviasi kohti rintaa. Jos pystyt nostamaan polvesi selkeästi yli 90 asteen tason, ilman että lannerankasi lähtee pyöristymään ja irtoamaan lattiasta on lonkissasi riittävä koukistussuunnan liikkuvuus askelkyykkyjen tekoon.

Thomasin testi (Cook, G. 2010 Movement, s.160)
Lonkan ojennusliikkuvuutta testataan ns. Thomasin testillä. Tässä testissä asetut sängyn, ruokapöydän tms. reunalle istumaan ja nostat toisen polven niin lähelle rintaasi kuin pystyt. Tämän jälkeen mene selinmakuulle ja annat toisen jalan roikkua rentona sängyn/pöydän reunan yli. Lanneselän tulee pysyä kokoajan kiinni alustassa testin aikana. Jos reitesi jää yli vaakatason ja/tai polvesi yli 90 asteen kulman rajoittavat lonkankoukistajasi tai etureitesi lonkan ojennus liikkuvuutta. Jos taas reitesi menee vaakatasoon ja polvesi roikkuu 90 asteen kulmassa, ei sinulla ole ojennussuunnan liikkuvuusvajausta lonkassasi.


Liikelaajuksien, lantion ja keskivartalon hallinta:

Jos läpäisit yllä olevat liikkuvuusvaatimukset, mutta askelkyykyn teko tuntuu silti huteralta, piilee syy tähän luultavasti liikelaajuuksien, lantion ja/tai keskivartalon hallinnassa. On eri asia viedä nivel tiettyyn liikelaajuuteen passiivisesti eli ulkoisen voiman avustamana kuin aktiivisesti lihaksia käyttämällä. Vaikka saavuttaisit Thomasin testissä täyden lonkan ojennuksen ei näin välttämättä käy seisoma-asennossa askelkyykyn aikana. Tämä aktiivinen hallinta on läheisesti yhteydessä lantion ja keskivartalon hallintaan josta seuraavaksi.

Epäsymmetrinen suoritusasento askelkyykyn aikana, jossa jalat ovat peräkkäin asettaa lantiota ja keskivartaloa vastaan rotaatiosuunnan voiman jota niiden tulee pystyä hallitsemaan ja vastustamaan. Yhden jalan varaan kohdistuva paino askelkyykyssä asettaa myös lantion sivulle erityisiä hallintavaatimuksia. Keskimmäisen pakaralihaksen tulee tässä tilanteessa estää lantion "putoaminen" sivulle. Keskivartalon kierron hallinta sekä lantion kierron ja sivusuunnan hallinnan tulee toimia kaikkien yhdessä, jotta tasapainoinen askelkyykky olisi mahdollinen. Keskivartalon ja lantion hallinta luo myös pohjan aktiiviselle ja hallitulle liikkuvuudelle nivelissä. Keskivartalon hallinnan puuttuessa, lonkkaa liikuttavat lihakset joutuvat tekemään ylitöitä yrittäessään luoda puuttuvaa tukea liikkeen sijasta. Tämä rajoittaa liikkuvuutta aktiivisissa liikeissä. Kun keskivartalon hallinta saadaan kuntoon lonkan lihakset pystyvät keskittymään siihen tehtävään johon ne on suunniteltu, eli liikuttamaan lonkkaniveltä.

Jatketaan aiheesta seuraavassa kirjoituksessa ja käydään siinä läpi liikkuvuus- ja hallintaharjoitteita yllä olevien kohtien korjaamiseksi ja askelkyykyn kehittämiseksi!

- Janne

torstai 1. syyskuuta 2016

Liikkuvuus voimaharjoittelun tukena

Liikkuvuus ja lihashuolto on tärkeä osa voimaharjoittelua. Liikkuvuusharjoittelu mielletään usein venyttelynä, mutta tosiasiassa liikkuvuusharjoittelua voidaan toteuttaa myöskin aktiivisilla liikkuvuusliikkeillä ja jopa vastusta käyttäen. Liikkuvuus voidaan jakaa yleisliikkuvuuteen ja lajiliikkuvuuteen. Yleisliikkuvuudella tarkoitetaan koko kehon nivelten liikeratojen laajuutta, kun taas lajiliikkuvuudessa huomio kiinnitetään jonkin suoritteen liikesuuntaan ja liikkeessä käytettävien nivelten/lihasten liikeratoihin.

Liikkuvuusharjoittelun ja venyttelyn hyödyistä kiistellään jatkuvasti. Itse pidän sitä tärkeänä osana voima- kestävyys- ja nopeusharjoittelua. Liikkuvuuden ja notkeuden hyötyjä on monia:

  • Liikkuvuusharjoittelulla saavutetaan laajempia liikeratoja > joka johtaa puhtaampaan ja parempaan tekniikkaan
  • Vastavaikuttajalihasten laaja liiketaso > auttaa saavuttamaan suurempia liikenopeuksia
  •  Yleisesti ottaen liikkuvuus vaikuttaa positiivisesti voimantuottoon, nopeuteen ja rentouteen kaikissa syklisesti toistuvissa lajeissa( lajeissa, joissa suoritus toistuu useasti)
  • Hyvällä notkeudella ja liikkuvuudella on myös lihasvammoja ehkäisevä vaikutus.
Työssäni tulee usein vastaan tapauksia joissa voimaharjoittelu on jäykistänyt lihaksia niin, että esimerkiksi ryhti on huonontunut. Myöskin esimerkiksi olkanivelen vajaa liikerata voi aiheuttaa tietyissä liikkeissä epäpuhtaaseen tekniikkaan ja sitäkautta olkapään kipeytymiseen tai vammaan. Näin kävi itselleni talvella ja vielä tänäänkin teen kuntouttavia harjoitteita olkapään kipeytymisen estämiseksi.

Ohjatut liikkuvuus ja kehonhuoltotunnit ovat mitä mainioin tapa pitää liikkuvuusharjoittelu omassa treenissään mukana. Usein ohjattuna liikkuvuusharjoitteet tulee tehtyä paremmin ja kärsivällisemminkin. Buugilla on tarjolla liikkuvuus- ja kehonhuoltotunteja runsaasti joogasta rullaukseen ja venyttelyyn

Omille asiakkailleni teetän usein liikkuvuusharjoitteita kartoittaakseni liikkuvuuden tasoa ja tässä muutama esimerkki aktiivisista liikkuvuusharjoitteista ja liikkeistä joilla voit testata omaa liikkuvuuttasi:

Kuvissa: eteentaivutus keppiä vasten, alkuasennosta loppuasentoon.


Kuvissa: valakyykky, alkuasennosta loppuasentoon.























Liikunnallista loppuviikkoa!

- Pauli

Lähteet: Antti Mero & Ari Nummela & Kari Keskinen, &  Keijo Häkkinen(2007) Urheiluvalmennus, VK-Kustannus OY


perjantai 26. elokuuta 2016

Treenihaaste: Askelkyykkyjä jalkaprässin sijaan

Pyrin tuomaan blogiteksteissäni omaa harjoittelufilosofiaani esiin. Tärkeä osa omaa ajatusmaailmaani harjoittelua koskien on se, että harjoittelumme tulisi valmistaa meitä arkielämässämme kohtaamiin tilanteisiin ja haasteisiin. Siihen liittyy vahvasti myös tämän päivän treenihaaste.

Haastan siis tämän ja ensi viikon aikana sinut tekemään perinteisen jalkaprässin sijasta askelkyykkyjä. Syy tähän on yksinkertainen: Askelkyykkyjen avulla saat jalkaprässissä saadut voimat siirtymään paremmin käyttöön salin ulkopuolelle. Mietitäänpä hetki jalkaprässi-liikkeen suorittamista. Jalkaprässissä istumme paikallamme ja liikutamme ulkoista painopakkaa kahdella jalalla punnertaen ilman, että vartalomme tarvitsee välittää painovoimasta ollenkaan. Kuntosalin ulkopuolella emme ikinä törmää vastaavanlaiseen tilanteeseen. Itseasiassa suurimaan osan ajasta liikkuessamme olemme seisoma-asennossa ja yhden jalan varassa (kävellessä 80% ajasta ja juostessa 100% ajasta). Tässä tilanteessa tilanne pyörähtää aivan päälaelleen verrattuna jalkaprässiin: Yhden jalkaterän päälle kohdistuu koko ruumiimme painovoima ja kaikki lihakset ukkovarpaan päästä keskisormen päähän osallistuvat tässä tasapainon ylläpitämiseen ja voiman tuottamiseen. Koko vartalomme lihakset toimivat yhtenä joukkueena, kineettisenä ketjuna. Kuulostaa aika paljon askelkyykyltä. Juuri painovoima ja keskivartalon tuen merkitys muuttaa pelin hengen kokonaan. Tämän takia on mahdollista nähdä henkilöitä, jotka pystyvät työntämään huikeita määriä painoja jalkaprässissä, mutta jotka ovat hätää kärsimässä tehdessään askelkyykkyä paikallaan omalla kehonpainollaan. Eristetyssä liikkeessä heillä on suuret voimat polven- ja lonkanojentajissaan, mutta tosielämässä he eivät saa tätä voimaa käyttöön, koska muu vartalo ei pysty käsittelemään noita voimatasoja. Siirrä siis jalkaprässissä hankitut voimat käyttöön salin ulkopuolella ja tee muutama sarja askelkyykkyjä alla olevien ohjeiden mukaan! Tämä on muuten myös ensimmäinen harjoite, josta asiakkaideni kanssa lähden rakentamaan yhden jalan voimaa.


Askelkyykky paikallaan: Lähde liikkeelle tasajalkaseisonnasta ja ota melko pitkä askel eteenpäin. Olet nyt pitkässä käyntiasennossa. Pidä suurin osa painosta etummaisen jalan kantapäällä ja laskeudu hallitusti niin alas, että takajalan polvesi miltei osuu maahan. Pidä rintasi pystyssä kokoajan. Ponnista ylös samaa reittiä etumaisen jalan kantapään ja takajalan ukkovarpaan kautta. (Mielikuva: Mieti, että olet nukke nukketeatterissa ja päälaellasi on naru, josta sinut ensin lasketaan suoraan alaspäin ja tämän jälkeen nostetaan ylös). Tee 3-4 sarjaa ja  6-10 toistoa jokaisessa sarjassa molemmille jaloille. Tarvittaessa lisää lisäpainoa liikkeeseen ottamalla käsipaino/kahvakuula rinnalle (kts. kuva). Jos et saa rinnalle riittävästi painoa, voit ottaa käsipainon tai kahvakuulan molempiin käsii vartalon vierelle.

Ja eikun kokeilemaan! Ensi viikolla luvassa progressio, eli haastavampi versio, yllä olevasta harjoitteesta. Voimaannuttavaa viikonloppua kaikille!

- Janne

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Uutta verta puikoissa: Kuka Janne?!?!

Hei kaikille!

Olen Keinäsen Janne, Buugin uusi Personal trainer. Aloitin työt elokuun alkupuolella ja nyt alkaa homma pikkuhiljaa pyörimään tosissaan. Olen alunperin kotoisin Punkaharjulta Etelä-Savosta ja olen asunut Jyväskylässä nyt kuusi vuotta Tämän tekstin tarkoituksena on kertoa hieman enemmän itsestäni, ja mitä reittiä pitkin olen tähän pisteeseen päätynyt.

Oma tieni liikunta-alalle / -alalla on ollut vaiherikas. Alunperin minusta piti tulla insinööri. Vasta armeijan aikana heräsin ajatukseen, että liikunta olisi se juttu jonka parissa haluan tehdä töitä. Rakennusinsinöörin opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa vaihtuivat kertaheitolla Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian opintoihin 2010 syksyllä. Pidin opiskelusta liikunnalla ja ensimmäiset vuodet liikuntabiologian opintoja antoivat paljon teoriatietoa ihmiselimistöstä, ja harjoittelun vaikutuksesta siihen. Keväällä 2014 päätin kuitenkin hakea opiskelemaan fysioterapiaa Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Ajatus fysioterapiaopinnoista oli ollut mielessäni jos usemman vuoden ajan. Nyt aika oli kypsä. Kuntoutus oli kiinnostanut minua jo alun perin hakiessani liikunnalle, mutta siihen erikoistuminen ei ollut siellä mahdollista. Halusin saada myös käytännönläheisempää oppia ja tukea vammojen hoitoon ja niiden ennaltaehkäisyyn. Koin myös, että olin saanut jo riittävät teoreettiset opit ja taidot käytännön valmennusta ajatellen liikuntabiologian laitokselta. Fysioterapiaopinnot antaisivat kehittäisivät minua valmentajana ja ohjaajana enemmän kuin vielä kaksi vuotta teoriaopintoja yliopistossa. Syksyllä 2014 aloitin siis fysioterapiaopinnot. Elokuun alussa 2014 sain valmennus- ja testausopin kandidaatin paperit yliopistosta sopivasti juuri ennen opinahjon vaihtoa. Parin viikon päästä fysioterapiaopinnoissa alkaa viimeinen vuosi ja ensi kesän lopussa minulla olisi tarkoitus olla fysioterapeutin paperit kourassa.

Itse olen vuosien varrella harrastanut liikuntaa monipuolisesti aina maratonista pesäpalloon. Vakavaa kilpailutaustaa minulla ei ole vaan olen aina vain pitänyt liikunnasta. Nykyisin suurin osa harjoittelustani on voima-, nopeus- ja liikkuvuusharjoittelua/kehonhuoltoa. Edellä mainittujen lisäksi harrastan kesäisin tennistä sekä talvisin sulkapalloa ja hiihtoa. Myös muita lajeja tulee "höntsäiltyä" innolla mahdollisuuksien mukaan (esim. niinkin eksoottinen kuin suofutis tänä kesänä MM-kisoissa kuten kuvasta näkyy).

Opiskelun ohessa olen toiminut fysiikkavalmentajan Jyväskylän Kirissä ja Happeessa. Buugille päätin hakea, koska halusin lisää kokemusta yksilövalmennuksesta ja päästä auttamaan ihmisiä kohti parempaa hyvinvointia. Minun harjoittelu- ja valmennusfilosofiani pohjana on lause "liikkumisen tulee olla mielekästä, se pitää tehdä oikein ja sen jälkeen mahdollisimman usein". Eli jos tahdot löytää sinulle mieluisan tavan liikkua, tehdä sen teknisesti oikein ja turvallisesti sekä tehokkaasti tule rohkeasti nykäisemään hihasta tai ota yhteyttä sähköpostin tai puhelimen välityksellä!

Pyrin jatkossa päivittämään blogia aina parittomilla viikoilla. Blogin sisältö tulee olemaan vaihteleva. Tulen kertomaan omia ajatuksiani harjoittelusta, ravinnosta, anatomiasta ja vammojen ennaltaehkäisystä. Akateeminen tausta painaa päälle myös sen verran, että tutkimus- ja kirjallisuusnäyttöä tulee välillä teksteihin myös. Eli ihan hatusta en kaikkia ajatuksia tule pelkästään vetämään.

Pysykäähän kuulolla ja nähdään Buugilla!

- Janne

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kokemuksia Firstbeat hyvinvointianalyysista

Sain kokeiluun Firstbeat Hyvinvointimittarin muutama viikko sitten. Firstbeat on suomalainen yhtiö ja heidän toimintansa on alkanut jo 2000- luvun alkupuolella.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi kuvaa palautumista, sen riittävyyttä  ja auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Hyvinvointianalyysi arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä auttaa löytämään ratkaisuja sen parantamiseksi. Hyvinvointianalyysi kertoo, oletko riittävän aktiivinen ja onko harjoittelusi riittävän tehokasta saadakseen aikaan positiivisia terveysvaikutuksia ja kohottaakseen kuntoasi. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että analyysistä saatava tieto on arvokasta meille jokaiselle. Usein se paljastaa jotakin yllättävää mitattavan henkilön liikkumisesta, unesta, stressireaktioista tai palautumisesta. Liikkuvalle ihmiselle mittari kerää runsaasti tietoa liikuntatuokioiden kalorimääristä, kuormittavuudesta ja syketasoista.
Itseäni kiinnosti erityisesti työn aiheuttama stressi ja oman uneni laatu. Hyvinvointianalyysin palutteessa minulle selvisi paljon uusia asioita juurikin stressitasoista ja niiden suhteesta erilaisiin päivän tapahtumiin. Huomasin, ettei ohjaajan työ aiheuttanut niin paljon stressireaktioita kuin ajattelin. Analyysistä selviää myös päivän palauttavimmat ja stressaavimmat hetket. Näiden tietojen perusteella on hyvä pyrkiä sisällyttämään päiväänsä rentouttavia ja palauttavia hetkiä joiden avulla palautuminenkin on parempaa.
Mielestäni Hyvinvointianalyysi on loistava tapa saada tietoa siitä, miten oma keho toimii ja minkälaiset asiat rentouttavat ja mitkä hetket aiheuttavat stressireaktioita. Suosittelen erityisesti ihmiselle, joka haluaa tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja siitä, miten sitä voisi parantaa.
Firstbeat Hyvinvointi analyysin saat Buugin asiakaspalvelusta ja palautteen voit varata personal trainereiltamme.


Lähteet: https://www.firstbeat.com/en/, http://shop.firstbeat.fi/