keskiviikko 17. elokuuta 2016

Uutta verta puikoissa: Kuka Janne?!?!

Hei kaikille!

Olen Keinäsen Janne, Buugin uusi Personal trainer. Aloitin työt elokuun alkupuolella ja nyt alkaa homma pikkuhiljaa pyörimään tosissaan. Olen alunperin kotoisin Punkaharjulta Etelä-Savosta ja olen asunut Jyväskylässä nyt kuusi vuotta Tämän tekstin tarkoituksena on kertoa hieman enemmän itsestäni, ja mitä reittiä pitkin olen tähän pisteeseen päätynyt.

Oma tieni liikunta-alalle / -alalla on ollut vaiherikas. Alunperin minusta piti tulla insinööri. Vasta armeijan aikana heräsin ajatukseen, että liikunta olisi se juttu jonka parissa haluan tehdä töitä. Rakennusinsinöörin opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa vaihtuivat kertaheitolla Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian opintoihin 2010 syksyllä. Pidin opiskelusta liikunnalla ja ensimmäiset vuodet liikuntabiologian opintoja antoivat paljon teoriatietoa ihmiselimistöstä, ja harjoittelun vaikutuksesta siihen. Keväällä 2014 päätin kuitenkin hakea opiskelemaan fysioterapiaa Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Ajatus fysioterapiaopinnoista oli ollut mielessäni jos usemman vuoden ajan. Nyt aika oli kypsä. Kuntoutus oli kiinnostanut minua jo alun perin hakiessani liikunnalle, mutta siihen erikoistuminen ei ollut siellä mahdollista. Halusin saada myös käytännönläheisempää oppia ja tukea vammojen hoitoon ja niiden ennaltaehkäisyyn. Koin myös, että olin saanut jo riittävät teoreettiset opit ja taidot käytännön valmennusta ajatellen liikuntabiologian laitokselta. Fysioterapiaopinnot antaisivat kehittäisivät minua valmentajana ja ohjaajana enemmän kuin vielä kaksi vuotta teoriaopintoja yliopistossa. Syksyllä 2014 aloitin siis fysioterapiaopinnot. Elokuun alussa 2014 sain valmennus- ja testausopin kandidaatin paperit yliopistosta sopivasti juuri ennen opinahjon vaihtoa. Parin viikon päästä fysioterapiaopinnoissa alkaa viimeinen vuosi ja ensi kesän lopussa minulla olisi tarkoitus olla fysioterapeutin paperit kourassa.

Itse olen vuosien varrella harrastanut liikuntaa monipuolisesti aina maratonista pesäpalloon. Vakavaa kilpailutaustaa minulla ei ole vaan olen aina vain pitänyt liikunnasta. Nykyisin suurin osa harjoittelustani on voima-, nopeus- ja liikkuvuusharjoittelua/kehonhuoltoa. Edellä mainittujen lisäksi harrastan kesäisin tennistä sekä talvisin sulkapalloa ja hiihtoa. Myös muita lajeja tulee "höntsäiltyä" innolla mahdollisuuksien mukaan (esim. niinkin eksoottinen kuin suofutis tänä kesänä MM-kisoissa kuten kuvasta näkyy).

Opiskelun ohessa olen toiminut fysiikkavalmentajan Jyväskylän Kirissä ja Happeessa. Buugille päätin hakea, koska halusin lisää kokemusta yksilövalmennuksesta ja päästä auttamaan ihmisiä kohti parempaa hyvinvointia. Minun harjoittelu- ja valmennusfilosofiani pohjana on lause "liikkumisen tulee olla mielekästä, se pitää tehdä oikein ja sen jälkeen mahdollisimman usein". Eli jos tahdot löytää sinulle mieluisan tavan liikkua, tehdä sen teknisesti oikein ja turvallisesti sekä tehokkaasti tule rohkeasti nykäisemään hihasta tai ota yhteyttä sähköpostin tai puhelimen välityksellä!

Pyrin jatkossa päivittämään blogia aina parittomilla viikoilla. Blogin sisältö tulee olemaan vaihteleva. Tulen kertomaan omia ajatuksiani harjoittelusta, ravinnosta, anatomiasta ja vammojen ennaltaehkäisystä. Akateeminen tausta painaa päälle myös sen verran, että tutkimus- ja kirjallisuusnäyttöä tulee välillä teksteihin myös. Eli ihan hatusta en kaikkia ajatuksia tule pelkästään vetämään.

Pysykäähän kuulolla ja nähdään Buugilla!

- Janne

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kokemuksia Firstbeat hyvinvointianalyysista

Sain kokeiluun Firstbeat Hyvinvointimittarin muutama viikko sitten. Firstbeat on suomalainen yhtiö ja heidän toimintansa on alkanut jo 2000- luvun alkupuolella.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi kuvaa palautumista, sen riittävyyttä  ja auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Hyvinvointianalyysi arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä auttaa löytämään ratkaisuja sen parantamiseksi. Hyvinvointianalyysi kertoo, oletko riittävän aktiivinen ja onko harjoittelusi riittävän tehokasta saadakseen aikaan positiivisia terveysvaikutuksia ja kohottaakseen kuntoasi. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että analyysistä saatava tieto on arvokasta meille jokaiselle. Usein se paljastaa jotakin yllättävää mitattavan henkilön liikkumisesta, unesta, stressireaktioista tai palautumisesta. Liikkuvalle ihmiselle mittari kerää runsaasti tietoa liikuntatuokioiden kalorimääristä, kuormittavuudesta ja syketasoista.
Itseäni kiinnosti erityisesti työn aiheuttama stressi ja oman uneni laatu. Hyvinvointianalyysin palutteessa minulle selvisi paljon uusia asioita juurikin stressitasoista ja niiden suhteesta erilaisiin päivän tapahtumiin. Huomasin, ettei ohjaajan työ aiheuttanut niin paljon stressireaktioita kuin ajattelin. Analyysistä selviää myös päivän palauttavimmat ja stressaavimmat hetket. Näiden tietojen perusteella on hyvä pyrkiä sisällyttämään päiväänsä rentouttavia ja palauttavia hetkiä joiden avulla palautuminenkin on parempaa.
Mielestäni Hyvinvointianalyysi on loistava tapa saada tietoa siitä, miten oma keho toimii ja minkälaiset asiat rentouttavat ja mitkä hetket aiheuttavat stressireaktioita. Suosittelen erityisesti ihmiselle, joka haluaa tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja siitä, miten sitä voisi parantaa.
Firstbeat Hyvinvointi analyysin saat Buugin asiakaspalvelusta ja palautteen voit varata personal trainereiltamme.


Lähteet: https://www.firstbeat.com/en/, http://shop.firstbeat.fi/

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Raskaus ja liikunta


Kirjoitan aiheesta, koska se sattuu olemaan itselleni hyvin ajankohtainen. Tänään sunnuntaina 10.4. kun tätä kirjoitan, on siis minun laskettu aikani. Raskausajan liikunnasta nousee monenlaisia kysymyksiä sillä hetkellä, kun aihe on henkilölle ajankohtainen. Ympäröivä maailma haluaa jakaa empaattisesti oman tarinansa raskaudestaan ja vielä usein lisäksi kaverinkin tarinan, joka liittyy raskausajan vointiin ja pystyikö liikkumaan sinä aikana vai ei. Edelleen on uskomuksia, että raskausaikana liikunnassa pitää tarkkailla sykettä ja pitää lopettaa esim. hyppy- ja tärähtävä liikunta hyvissä ajoin. Mihin nämä uskomukset perustuvat ja onko niille taustalla tutkittua tietoa, että jokaisen odottavan tulisi toimia näin? Löysin The New York Timesin julkaisun aiheesta, jossa kysyttiin, mikä on tieteen näkemys siihen, ettei raskaana olevan syke saisi nousta yli 140 lyöntiä per minuutti. Vastauksena oli, että tuo raja-arvo on määritetty vuonna 1985, jolloin tieteellinen tieto asiasta oli hyvin niukkaa. Toki ennen tuota määritystä 60-ja 70-luvuilla uskottiin, ettei harjoittelu raskaana ollut suotavaa laisinkaan.

Olen toiminut yli 10 vuotta personal trainerina ja valmentanut myös raskaana olevia asiakkaita. Jokaiselle asiakkaalle olen ohjeistanut oman kehon kuuntelun tärkeyttä ja keskittymistä siihen, mitä keho kertoo. Turhat pelot ja pelon ennakointi kannattaa jättää, koska usein ne estävät tekemästä mahdollisiakin asioita. Kukaan muu ei voi tietää, mikä on kenenkin keholle hyväksi ja kuinka pitkälle raskautta voi liikkua samalla tavalla kuin ennen sitä. Syketasoista ei kannata olla huolissaan, koska oma tuntemus on siinäkin paras tieteellinen todiste, missä sykkeissä liikkuminen tuntuu mahdolliselta. Mikään liikunta ei ole pahasta ellei se tunnu pahalta.

Itse olen erittäin onnellinen siitä, että olen voinut pitää liikunnan mukana elämässäni myös näin raskausajan. Mikään ei ole ollut itsestään selvää, joten jokainen päivä on ollut hieno kokemus oman kehon kuuntelusta ja pystyvyydestä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Uskon, että raskaudesta palautuminen on suhteessa siihen, kuinka hyvin on pystynyt pitämään kunnostaan huolta raskauden aikana.



Kannustan liikkumaan läpi elämän, kuuntelemaan kehoa läpi elämän ja nauttimaan elämästä läpi elämän. Mitä parempaa voisi olla J

Ja hyvät asiakkaat, tulen takaisin liikuttamaan teitä kunnes palautuminen on sellaisella tasolla, että on järkevää lähteä taas liikkeelle. Pikaisiin näkemisiin!

Räjähtävin terveisin,
Elina Lius
Ryhmäliikuntaohjaaja, Personal Trainer


Mikäli haluat tutustua tuohon mainitsemaani New York Timesin julkaisuun, tässä osoitetiedot Facebookin kautta: Ask well: is it safe to exercise during pregnancy. Mobile.nytimes.com

Kuva: Riikka Kaakkurivaara

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Juoksukausi alkaa!

Ilmat lämpenevät ja asfaltti paljastuu lumen alta, juoksukausi on alkanut!
Lenkkeily on erinomaista kestävyysliikuntaa. Kestävyysharjoittelu jaetaan yleisimmin peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen, maksimikestävyyteen ja nopeuskestävyyteen. Peruskunnosta puhuttaessa viitataan usein peruskestävyyteen. Juoksuharrastusta aloittaessa on tärkeää muistaa peruskestävyysharjoittelu, joka on matalatehoista ja pitkäkestoista. Hyvä muistisääntö peruskestävyyslenkin kuormittavuuteen on: PPPP(Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta).Aerobinen peruskestävyysharjoittelu on sydämen toimintaa kehittävää ja sen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Sillä luodaan pohja kaikelle muulle kestävyysharjoittelulle. Lisäksi sykkeiden ollessa peruskestävyysalueella parannetaan elimistön kykyä käyttää rasvoja energian lähteenä.

Lenkkeilyyn ja oman harjoittelun seuraamiseen on markkinoilla monipuolinen kattaus välineitä. Juoksukenkiin kannattaa panostaa ja niitä ostettaessa on hyvä kysyä asiantuntijalta apua. Kenkävalikoimassa on kenkiä eri tyyppiselle askellukselle ja erilaisille jaloille. Urheiluliikkeissä on mahdollista analysoida oma jalkatyyppi Footbalance- palvelulla, jonka avulla asiantuntija suosittelee sinulle sopivaa kenkätyyppiä. Sykemittari on hyödyllinen apuväline joka auttaa tarkkailemaan omaa sykettä lenkin aikana. Mikäli tavoitteena on juosta tiettyä vauhtia tietyllä sykealueella niin markkinoilta löytyy myös urheilukelloja, joissa on Gps- ominaisuuksia. Lisäksi ne tarjoavat runsaasti tietoa harjoittelustasi.

Juoksutekniikka koostuu askelluksen rullaavuudesta, taloudellisuudesta ja eteenpäin vievästä juoksuasennosta. Näihin parhaimman avun saa ulkopuoliselta valmentajalta, sillä omaa asentoa ja askellusta on vaikea itse hahmottaa. Juoksijan on tärkeää pitää huolta myös lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelusta. Buugilla apua saa personal trainereilta. Buugin juoksukoulut starttaavat kevään aikana! Vielä ehdit ilmoittautumaan mukaan!




















maanantai 14. maaliskuuta 2016

Ikääntyminen ja liikunta

Arjen toimintakykyä pystyy ylläpitämään monipuolisella lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelulla. Vuosi vuodelta ikä pistää kapuloita rattaisiin, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!
Ikääntyneillä hyvä lihaskunto ehkäisee kaatumisia ja tukee heikentynyttä luustoa. Lihaskuntoharjoittelun avulla voidaan hidastaa lihasvoiman vähenemistä ja lihaskatoa.
Liikkuvuusominaisuuksia harjoittamalla voidaan ehkäistä liikuntavammoja. Lihaskuntoharjoittelua ajatellen liikkuvuusharjoittelun avulla saadaan puhtaampia liikeratoja ja vastavaikuttajalihaksia enemmän mukaan voimantuottoon. Liikkuvuusharjoittelulla ja venyttelyllä voidaan ylläpitää ja lisätä nivelten liikkuvuutta sekä yleensäkin notkeutta. Riittävä notkeus helpottaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja ennaltaehkäisee loukkaantumisia. Ikääntyessä ennakoivat tasapainon säätelytoiminnot ja tasapainoa korjaavat reaktiot hidastuvat. Sen takia on erityisen tärkeää muistaa harjoittaa myös tasapainoa. Etenkin talviaikaan kaatumiset aiheuttavat runsaasti lonkkavaivoja ja muita vammoja.
Kaiken ikäisten on tärkeää pitää yllä lihaskunto- tasapaino -ja liikkuvuusominaisuuksia, sillä ne toimivat yhdessä tukien toinen toistaan. Hyvä lihaskunto auttaa tasapainoharjoittelussa ja hyvä liikkuvuus taas auttaa lihaskuntoharjoittelussa.
Hienoa esimerkkiä on nähtävissä esimerkiksi Liikuntakeskus Buugin senioritunneilla, joissa osallistujia riittää ja asennetta sitäkin enemmän. Buugin ryhmäliikuntatarjonta kattaa monipuolisesti liikkuvuus, lihaskunto ja- tasapainotunteja, joten eikun liikkumaan!  

torstai 25. helmikuuta 2016

Keskustelua ravintosuosituksista

Maitolasi kädessä
Luin hiljattain juttua ravintosuosituksista ja niihin kohdistuneesta kritiikistä. Erityisesti huomioni herätti keskustelu maitotuotteiden merkityksestä ravintosuosituksissa. Ylen kanavilla esitetyssä radio- ohjelmassa laitettiin vastakkain personal trainer Tomi Kokko sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen professori Suvi Virtanen. Oli mielenkiintoista kuunnella kahden osapuolen eriäviä mielipiteitä aiheesta.  
Tässä linkki kyseiseen keskusteluun. 

Maitotuotteiden määrä suosituksissa on herättänyt ihmetystä. Muiden Euroopan maiden suosituksiin verrattuna Suomessa maitotuotteiden suositus on keskimääräistä runsaampi. (Tässä linkki kiinnostavaan juttuun liittyen maidon kulutukseen Suomessa.) Villeimmissä väitteissä vihjattiin THL:n ja maitoteollisuuden tekevän tällä bisnestä. Maitotuotteiden tärkeydestä kiistellään jatkuvasti. 

Tärkeintä on mielestäni se, että kokeilee erilaisia vaihtoehtoja ja tekee kokemusten ja tuntemusten perusteella valintoja. Ei kannata ottaa esimerkiksi jonkun tutun tai ystävän ruokavaliota suoraan itselle käyttöön, vaikka sillä olisikin tehty tuloksia. Dieetit ja äärimmäisyyksiin vievät pikakuurit toimivat lyhyellä ajalla, mutta usein niissä ei ole ajateltu pitkän tähtäimen tavoitteita tai hyvinvointia. Pienillä muutoksilla pääsee jo pitkälle.

Jos ravintoasiat mietityttävät tai tuntuvat vaikeilta, niin Buugin personal trainerit osaavat näissä asioissa auttaa ja opastaa;)


Lähteet: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/, http://areena.yle.fi/1-2965329?autoplay=true, http://tomikokko.com/mika-virallisissa-ravintosuosituksissa-mattaa/, http://yle.fi/uutiset/juommeko_maitoa_koska_se_on_kannattava_bisnes/6766804




perjantai 12. helmikuuta 2016

Lajikokeiluja Jyväskylässä osa 2

Talvipäivän aktiviteetteja valittaessa frisbeegolf ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Omien kokemuksieni mukaan se on kuitenkin oikein toimiva laji myös talvella. Valkoinen lumipinta paljastaa frisbeen helpommin kuin ruskea maasto, ja syvässä hangessa tarpominen kuluttaa huomaamatta paljon energiaa. 
Olen käynyt kokeilemassa Harjun kuusiväyläisen radan, joka todellisuudessa on rakennustyömaan vuoksi viisiväyläinen tällä hetkellä. Harjun rata ei tarjoa hirveän pitkiä etäisyyksiä, mutta sopii minun kaltaiselleni aloittelijalle harjoitusratana. Tuomiojärven frisbeegolfradalta löytyykin jo haastetta enemmän kuin tarpeeksi meikäläiselle. Yhdeksänväyläisellä radalla on paljon korkeuseroja ja tiheästi puita. Ylä- ja alamäet tekevät radasta monipuolisen.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jos sitä ei ole vielä tehnyt! Laji sopii kaiken ikäisille ja tasoisille ja sitä voi pelata isollakin porukalla. Frisbeegolf kiekkoja löytyy muun muassa urheilukaupoista. Myyjiltä kannattaa kysyä neuvoja oikeanlaisen kiekon ostamiseen.
Jyväskylä tarjoaa runsaasti ulkoilumahdollisuuksia ja tämäkin on ilmaista:) Lähde siis nauttimaan talvikeleistä yksin tai yhdessä!