Kuntotestit ovat monelle varmasti tuttu asia. Tehdään
vatsoja, punnerruksia, kyykkyjä, ja katsotaan taulukosta, millä tasolla ollaan.
Kuntotestit taulukoineen ovat hyvä mittari siitä, kuinka lihakset toimivat näissä
kyseisissä liikkeissä, ja hyvä mittari lihaskuntoon. Vaan moniko on päässyt
mittaamaan hapenottokykyään, joka kertoo missä tilassa kehon hengitys- ja
verenkiertoelimistö on? Mitä iloa perusliikkujalle testistä on?
Hapenottokyky tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön
kykyä kuljettaa happea ja lihasten kykyä käyttää sitä energiantuotantoon. Hapenottokykyä
voidaan testata submaksimaalisesti, jolloin testiä ei viedä aivan äärimmäiseen
rasitukseen, tai maksimaalisesti, jolloin testi viedään täysin loppuun saakka. Hapenottokykyä
mittaavan testin avulla voidaan myös määrittää henkilölle MET-arvo (metabolinen
ekvivalentti eli fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus). Ja sen
avulla puolestaan voidaan määrittää esimerkiksi se, riittääkö henkilön
kuntotaso oman työpäivän suorittamiseen, vai viekö työpäivä jo mehut niin,
ettei muulle voisikaan jäädä energiaa. Ja tästä päästäänkin siihen, miksi
hapenottokyvyn testi on kaikille tärkeä - sen avulla tiedostat, missä mallissa
elimistösi oikein on, vaikka vatsalihastestissä paukuttaisitkin täydet
rutistukset.
Ergotestillä varmuutta treenaamiseen
Pyöräergometritesti on oirerajoitteinen ja submaksimaalinen
kestävyyskunnon testi, joka antaa luotettavaa tietoa siitä, missä kunnossa
sydän- ja verisuonikoneisto on. Testi lopetetaan, mikäli tietynlaisia oireita
ilmenee testin aikana, ja testi viedään vain niin pitkälle kuin testattava
haluaa jatkaa. Asiakkaani Kimmon kunto on korisvuosien jälkeen päässyt hieman
repsahtamaan, ja hän kertoi myös välillä kokeneensa ahdistavaa tunnetta
rinnassa. Tuntemukset esiintyivät levossa, joten yleensä se ei silloin tarkoita
vaarallisia oireiluja. Päätimme kuitenkin, että testataan vielä kunnolla koko
mies, joten lihaskuntotestien lisäksi Kimmo istahti pyöräergometriin polkemaan.
Ergotestillä voidaan varmistaa, että sydän toimii rasituksessa normaalisti. Kimmo voi hyvillä mielin hymyillä: rankatkin treenit ovat miehelle sallittuja. |
Kimmon tapauksessa tulokset olivat todella positiiviset.
Testin aikana ei tullut mitään outoja tuntemuksia, ja sydän toimi hyvässä
tahdissa kropan kanssa. Toki hapenottokykyä pitää nostaa, jotta Kimmo jaksaa
arjen sekä korisharrastuksensa vaatiman rasituksen jatkossa paremmin.
Valmentajana olin tietenkin helpottunut ja myös innostunut; treenit saavat olla
siis koviakin, sopivin väliajoin ja järkevällä kestolla. Tämä tietää hyvää
tuleville viikoille, pysy kuulolla mitä Kimmo tykkää valkun ideoista! ;)
Seuraa Kimmon kuntoprojektia sosiaalisessa mediassa: #kimmokuntoon
Seuraa Kimmon kuntoprojektia sosiaalisessa mediassa: #kimmokuntoon
Testauta itsesi Buugin kautta!
Nyt pääset Buugin kautta testauttamaan kestävyyskuntoasi ja
hapenottokykyäsi. Hinnaltaan testi on 120€ sairaanhoitajan valvonnassa tai 250€
lääkärin valvonnassa. Lääkärin valvonta on ehdoton, mikäli kuulut riskiryhmään.
Muutamilla kysymyksillä ennakkoon pystymme selvittämään, onko lääkärin syytä
olla paikalla testauksessa.
Jos testaamisesta tai kestävyyskunnon merkityksestä herää
kysymyksiä, kommentoi ihmeessä, laita viestiä minkä tahansa vempeleen kautta
tai nykäise hihasta salilla!
Niina
Niina
Lähteet:
Duodecim. 2015. Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Duodecim. 2015. MET - energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari
Keskinen, K, Häkkinen, K. & Kallinen M. 2007. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntatieteellinen seura
Duodecim. 2015. Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Duodecim. 2015. MET - energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari
Keskinen, K, Häkkinen, K. & Kallinen M. 2007. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntatieteellinen seura
Suni, J. Taulaniemi A. (toim.). 2012. Terveyskunnon testaus. Menetelmä terveysliikunnan edistämiseen.